Taiteilijoita ja hurjapäitä moottoripyörän selässä

Taiteilijoita ja hurjapäitä moottoripyörän selässä

Moottoripyörät olivat 1900-luvun alkupuolella mukana erilaisissa show-tapahtumissa mukana. Ne liittyivät jonkinlaiseen karnevaalikulttuuriin. Kuvaavaa on se, että USA:ssa juuri ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä järjestettiin ”kuoleman seinä” nimeä kantavia kilpailuja. Kyse oli moottoriurheilutapahtumasta, jossa lähinnä Indian merkkisiä moottoripyöriä ajavat kuljettajat ajoivat jonkinlaisen siilomaisen rakennelman sisällä. Pyöreän radan seinät olivat pystysuorat. Korkeutta oli 6 useimmiten metristä kymmeneen metriin.

Moottoripyörän kanssa taitoja mittaavampi laji lienee motocross. Voisi ajatella, että siinä lajissa kuljettajan taidolla on suuri merkitys. Tänä päivänä on mahdotonta, että vaikkapa formuloissa huippukuljettaja voisi voittaa useamman sekunnin nopeampia kierrosaikoja ajavia autoja.

Suomessa motocrossista hurjapään maineeseen kiitänyt kuski Arto Nyqvist tunnettiin uhkarohkeista tempuista. Yhdysvalloissa tämän lajin legenda oli Evel Knievel, joka teki useita uhkarohkeita temppuja ja loukkaantui niiden yhteydessä vakavasti. Temppujen tekijöiden kultaista aikaa oli 1970-luku. Knievel oli todellinen rämäpää, jonka legenda perustui totaaliseen kuoleman halveksuntaan.

Miksi sitten tällaiset vaaralliset lajit ovat menettäneet suosiotaan? Vielä 1970-luvulla ja 1980-luvulla nyrkkeily oli laajan yleisön nauttima laji. Siinä odotettiin, että toinen iskettiin kanveesiin. Muhammed Ali sai nyrkkeilyuransa varrella vakavia aivovammoja. Nykyaikainen ihminen ei halua enää verta kentälle. 1990-luku lienee ollut jonkinlainen käännekohta. Formulakisojen pahimmat kuoleman tapaukset ajoittuivat 1990-luvun alkupuolelle. Oli aika tehdä radoista turvallisempia.

Moottoripyöräily on sikäli tasapuolisin laji, että sillä on harrastajia sekä kaupungeissa, että maaseudulla. Voisi sanoa, että molemmissa huonot lähtökohdat sillä puolet vuodesta maassamme on talviset olosuhteet ja moottoripyörät eivät ole käytössä.

Melkein voisi sanoa, että ralli ei ole ollut mikään kaupunkilaisten laji. Sorateiden virtuooseista kehittyy hyviä rallikuskeja.

Nettipelaajia kehittymässä

Nuoriso ei enää pelaa samalla tavalla pihakiekkoa kuin aikaisemmin. NHL urasta haaveilevat toki käyttävät kaiken vapaa-aikansa urheillen. Toisaalta aikaa ei vietetä mopojen kanssa enää. Sosiaalinen media syö nuorten aikaa. Verta huudetaan kehiin nettipeleissä. Sen sijaan oikeaa veren vuodatusta ei haluta enää katsella moottoriurheilussa.

Toisille pelien maailma voi olla liiankin toden tuntuista, että alkaa jo fantasioida samojen tuhojen tekemisestä kanssaihmisille. Siihen nähden moottoripyöräilyssäkin on enemmän sosiaalisia ulottuvuuksia kuin nettipelaamisessa.

Suomessa on järjestetty erilaisia pelitapahtumia vuosittain. Ne ovat keränneet nuoria yhteen. Roolien vaihtumiset ja erilaiset pukeutumiset ja identiteeteillä leikkimiset ovat muotia. Moottoripyöräharrastuksesta on tullut jonkinlaista savupiipputeollisuutta. Toinen megatrendi on ympäristön tilasta huolehtiminen. Sähköautot ja pienellä polttoaineella matkustaminen ovat nykyään in.

Oma osuutensa moottoriurheilun suosion tasaantumisessa on varmaan se, että lajia on harrastettu jo niin pitkään. Autojen kehitys ei ole ollut samalla tavalla huimaa ulospäin katsottuna. Tietotekninen mullistus on ollut suuri mieliä kiehtova teema ja autojen nopeuksia pyritään enemmänkin laskemaan, kuin vauhdittamaan.