Kun maailma oli jakaantunut kahteen leiriin kylmän sodan aikana, ei moottoriurheilu juurikaan ollut suurvaltapolitiikan väline ainakaan kommunistisen leirin puolella. Neuvostoliiton puoli ei osallistunut erityisemmin moottoriurheilutapahtumiin.
Moottoripyörillä oli toki oma roolinsa sodan aikana, samoin kuin kuorma-autoillakin. Neuvostoliiton puolella uskottiin enemmänkin massaan kuin huippusuorituskykyyn. Aseiden ja autojen piti olla luotettavia ja toimia eri olosuhteissa.
Ilmailu oli tietenkin eri asia ja siinä pyrittiin kehittämään toisille pärjääviä asejärjestelmiä. Merkittävin askel oli kuitenkin avaruuden hallinta. Jos auto- ja moottoripyöräurheilijat olivat sankareita ja naisten suosiossa, niin astronauttien nauttima status oli vieläkin korkeammalla tasolla.
Kylmän sodan oloissa autoteollisuus kehitti autojaan pitkälti markkinoiden odotuksien mukaan. Eräs suomalainen varakkaampi Ferrarin omistaja kertoi osallistuneensa Ferrarin järjestämälle viikonloppukurssille. Tämä tapahtui tosin 1990-luvun lopulla. Kurssimaksu viikonlopulta oli 10 000 dollaria. Hän piti hintaa edullisena. Toki mukana oli sellainen ehto, että henkilön piti olla Ferrarin omistaja. Käytännössä 
he pääsisivät ajamaan ferrarin urheiluautolla tunnetulla Ferrarin kotiradalla muutamia kierroksia. Schumacherin kakkoskuskina toiminut Ruben Barrichello ajoi myös kierroksen per potentiaalinen auton ostaja. Kyse oli siis oikeastaan auton markkinoinnista. Kyseinen suomalaismies sanoi, että 10 000 dollarin sijoitus oli hyvä. Hän solmi sellaisia suhteita muiden kurssilaisten kanssa, että sai rahansa moninverroin takaisin.
Autoteollisuus liittyy toki laajemmassa katsannossa Yhdysvaltojen kylmän sodan alun strategiaan. Maan sotateollisuutta suunnattiin siviilitaloutta varten. On sanottu, että eräs merkittävä pelko USA:n päättäjillä oli uusi lama 1930-luvun tyyliin. Yhdysvallat siirtyi tuottamaan kulutustavaroita. Varapresidentti Nixon kävi tunnetun keittiödebatin Neuvostoliiton johtaja Hrutsevin kanssa Moskovassa vuonna 1959. Nixonin mukaan suurvaltojen tulisi keskittyä kansaa hyödyttävien kulutustavaroiden tuottamiseen ei asevarusteluun. Siinä käänteessä USA oli toki pienessä symbolisessa alakynnessä Sputnik-raketin laukaisemisen jälkeen. Kyse ei todellakaan ollut mistään rauhanomaisesta toimesta, kun Sputnik ylitti avaruudessa USA:n ilmatilan. Symbolisesti se tarkoitti, että Neuvostoliitolla oli pitkän kantaman ohjus, jolla iskeä USA:n maaperälle.
