Suomessa Eläintarhan ajoja seurasi parhaimmillaan sellaiset 25 000 maksanutta katsojaa 1930-1960-luvuilla. Riitti, että riitti urheilun tunnelmaa ympärillä. Siihen aikaan ei ollut mahdollista nähdä television kautta kisoja. Tunnelma oli koettava paikan päällä.
Tänä päivänä formularadalle menevä ottaa usein mukaansa jonkinlaiset kuuntelu- tai katseluvälineet. Radan varrelta ei voi seurata esimerkiksi formulakisoja samalla tavalla kuin televisiosta. Monilla radoilla myydään kuulokkeita, joista kuulee selostuksen. Muussa tapauksessa yhtä radan osuutta katsova ei kykene tyydyttävästi seuraamaan kisaa. Taustalla on se, että ihmiset ovat tottuneet seuraamaan televisiosta, jossa mikään tapahtuma ei jää havaitsematta. Kamerat kääntyvät nopeasti varikolle kilpailun johtavien hahmojen käydessä renkaan vaihdossa.
Onko formulakisat televisiolaji?
Suomalaiset ovat innokkaita formulakisojen seuraajia. Suuri osa koko näytelmää lähtee selostuksesta. Suomalainen formulaselostaja Kyllönen oli aikoinaan suuri legenda. Hänen tietämyksensä moottoreista ja tekniikasta oli varsin puu
tteellista. Siitä huolimatta hän osasi hehkuttaa suomalaisten menestystä tavalla,joka paikkasi puutteet hyvinkin. Hänen tietämyksensä oli kuitenkin riittävän hyvä tajuamaan draaman radalla. Jos moottori savutti tai rengas puhkesi. Joskus näkymä oli suosiollinen suomalaiskuskeille tai sitten toisinaan ei.
Joka tapauksessa televisioselostus on ollut tärkeässä osassa sille, että maassamme seurataan innokkaasti kyseistä moottoriurheilutapahtumaa. Toki tärkein asia on ollut suomalaiskuskien menestys lajissa.
Jääkiekossa selostuksen merkitys on myös melkoinen. Eurosportista tuli aikoinaan jääkiekkopelejä jonkun britin selostamana. Selostaja oli aivan pihalla. Se latisti katselijakokemusta. Amerikkalaiset ja kanadalaiset osaavat selostaa jääkiekkoa. Suomalainen maksaa Antero Mertarannan selostuksesta lisää.
Kyllönen hehkutti aikoinaan kiihkoisasti. Tässä oli kai otettu esikuvaa jostain varhaisesta brittiselostajasta. Tunnelma oli tärkeämpää kuin liika nippelitieto. Joka tapauksessa Kyllösen selostuksesta tuli jonkinlainen mittatikku, jonka pohjalla mennään edelleen. Tänä päivänä suomalaiset selostajat eivät katsele tapahtumaa aivan yhtä sinivalko
isin silmälasein.
Sääolot vastaan asvalttiratoja
Suomessa on kovat olosuhteet. Rallia ajatellen lumella ja jäällä harjoittelu opettaa hyviä taitoja. Pitkä talvi ja haastavat ajokelit ovat kenties eräs selittävä tekijä suomalaisten ajotaidoille. Sen sijaan moottoripyöräilyä ja formulakisoissa tarvittavia taitoja ei Suomen luonnossa ole paras mahdollisuus harjoitella. Haaveet huippuluokan radan rakentamisesta Iittiin ovat olleet taas äskettäin esillä. Suomeen haluttaisiin saada formulakisat.
Jotenkin arveluttaa se, missä määrin radalla voisi ajella kisoja. Muissakin maissa on kisoja kesäisin. Marraskuusta maaliskuuhun ei Suomessa ole oikein mahdollista edes ajatella ulkoradalla kisoja.
Suomalaisia turisteja on vuosittain suunnannut melkoisia määriä Unkarin formuloihin. Saattaisi käydä niin, että suomalaisia menisi kotikisoissa paikan päälle kisoihin suuriakin määriä. Eri asia kuinka paljon turisteja tapahtuma toisi Suomeen.
Vastavirtaan kulkee lohen suku. Suomessa eläminen on alkujaan ollut olosuhteita vastaan menemistä. Tästä syystä ei ole ihme, että moottoriurheilussa haluttaisiin laittaa vaan isompaa vaihdetta päälle.
