Suomen autoistuminen tapahtui melkoisen hitaasti. Toisen maailmansodan jälkeen autoilla oli valuuttasäännöstelyn vuoksi pitkät jonotusajat. Tästä syystä maahamme tuotiin suuri määrä moottoripyöriä, joiden maahantuonti oli helpompaa.
Tuli aika jolloin nuorella piti olla auto ja vaimo 20 vuotiaana. Jokaiselle miehenalulle löytyi joku työpaikka. Öljyssä oli hempeä tuoksu sen ajan naisten nenissä. Ainakin miehessä oli jotain sankaruutta.
Tänä päivänä moottoriurheilu ei ole enää samalla tavalla hohdokasta. Monella kaupunkilaisnaisella ei ole autoa. Toisaalta nykyisiä autoja ei tavallinen siippa korjaile vapaa-aikanaan. Auto ja siihen liittyvät taidot, kuten mekaanikon taidot, eivät ole enää yhtä kysyttyjä.
Urbaanimpi elämänmuoto on johtanut siihen, että nuoret miehet pyrkii mielummin kokkikouluun kuin automekaanikon linjalle ammattikouluun.
Turhaa ajelemista vältettävä
Moottoriurheilu herättää myös jossain määrin negatiivisia tuntemuksia. Tuskaa maapallon ilmaston tuhoutumisesta kokevat usein naisihmiset – miksei nuoret miehetkin – saattavat jopa kokea puistattavia tuntemuksia sen johdosta, että moottoriurheilutapahtumissa saastutetaan luontoa. Heille lentomatkustaminen voi vielä olla hyödyllistä, mutta formulakisoissa ja vastaavissa moottoriurheilutapahtumissa nähdään turhaa luonnon saastuttamista.
Tässä kulkee paradoksi. Samaan aikaan halutaan kuluttaa, mutta toisaalta tekniikalta odotetaan sitä, että luonto säästyisi. Moottoriurheilu koetaan joissain piireissä turhaksi samaan tapaan kuin metsästys. Ihminen tuhoaa luontoa saastuttamalla moottoriurheilukisoilla ja toisaalta tappaa elämää metsästyksen tuottaman virkistyksen nimissä.
Suomessa huoli luonnosta on monesti johtanut vihreiden arvojen suosioon. Rallikuski Ari Va
tanen vähätteli kaikenlaisia vaihtoehtoisia energiamuotoja. Seurauksena äänestäjiä siirtyi kokoomuksesta vihreisiin.
Vauhti vapauttaa
Mikä ihmistä kiehtoo vauhdissa? Monet kokevat olevansa vapaita. kun he saavat ajaa maantiellä vaikkapa nopeasti kulkevaa harrikkaa. Autourheilu ja kovat nopeudet symboloivat ihmisille vapaudentunnetta. Sellaista on vaikea järkipuhein neutralisoida.
Vauhdin vastakohtana voisi nähdä vaikkapa ruuhkaisen kaupungin liikenteen, joka matelee eteenpäin. Parhaimmillaan ihminen voi kuvitella ajavansa autolla pois kaupungista ja menevän piknikille. Soratiellä voi hieman painaa kaasua.
Kukin tavallaan, sanottiin ennen. Tänä päivänä ihmisten suvaitsevaisuus tuntuu vähentyneen. Liitytään kaikenlaisiin elämäntapoihin. On mielenkiintoista katsella sitä, kuinka melko kallispalkkaisista töistä siirrytään pois ja aletaan pyörittää vaikkapa jonkinlaista eläinsuojaa. Ihmiset lahjoittavat herkästi rahaa hyviin kohteisiin. Jos joku lennättää vaikkapa virtahepoja Afrikasta Australiaan, sitä ei nähdä saastuttamisena. Luonnon suojelusta on tullut oma teollisuudenalansa.
Äärimmäinen luontokeskeisyys voi johtaa Pentti Linkolan kaltaiseen ajatteluun. Siinä ihmisiä tappava sotateollisuus on jopa liittolainen. Ihmispopulaatiota tulisikin vähentää. Sen sijaan omaa nautinnonhaluaan palveleva autoilla ajeleminen edustaa suurempaa pahaa ja tuhoaa luontoa törkeämmin. Lääketiedekin pitää maapallolla liikaa ruokittavia suita.
Autoteollisuus on edelleenkin merkittävä tekijä maailmassa ja siksi varmaa on, että moottoriurheilu tulee jatkumaan. Suomi verottaa luksusautoja siihen malliin, että urheiluautojen omistajat maksavat varmaankin päästöistään oman osuutensa.
Moottoriurheilussa on sukupuolten välisestä sodastakin kyse. Miehet ovat liian kiinnostuneita autoista, että vaimot ja perheet unohtuu.
