Muistan ajan, jolloin moottoriurheilun maailma tuoksui palaneelle kumille, korkeaoktaaniselle bensiinille ja tupakansavulle. Varikoilla käyskenteli filmitähtiä ja naiset olivat useimmiten kuljettajien kauniita seuralaisia tai palkintojenjakotyttöjä, osa lajin loistokasta, mutta kapeasti määriteltyä kulissia. Tämä on se kuva, joka monille on piirtynyt verkkokalvoille menneiltä vuosikymmeniltä. Mutta pinnan alla on aina kytenyt toinen todellisuus: naiset, jotka eivät tyytyneet katselemaan sivusta, vaan halusivat itse tarttua rattiin. Heidän tiensä on ollut täynnä esteitä, joista monet ovat olleet näkymättömiä. Yksi aliarvostetuimmista, mutta samalla perustavanlaatuisimmista haasteista, on ollut jotain niinkin konkreettista kuin oikeanlaiset varusteet. Tämä ei ole tarina muodista, vaan fysiikasta, turvallisuudesta ja tasa-arvosta.
Miehisen maailman mitat ja historiallinen taakka varusteissa
Moottoriurheilu on syntynyt ja kasvanut miehisessä maailmassa. Autot, radat, säännöt ja koko kulttuuri on rakennettu miesten ehdoilla ja heidän fysiikalleen. Tämä ei ole syytös, vaan historiallinen tosiasia. Kun lajin pioneerinaiset, kuten Michèle Mouton tai Lella Lombardi, mursivat lasikattoja ja haastoivat miehisen hegemonian, he tekivät sen maailmassa, joka ei ollut heitä varten suunniteltu. Heidän lahjakkuutensa oli kiistaton, mutta he joutuivat sopeutumaan paitsi asenteisiin, myös konkreettisesti varusteisiin, jotka oli tehty toisenlaisille vartaloille. Pienin miesten ajopuku ei ole sama asia kuin naiselle suunniteltu ajopuku. Se on kompromissi, joka vaikuttaa kaikkeen liikkuvuudesta ja mukavuudesta aina turvallisuuteen asti.
Michèle Moutonin kaltaiset pioneerit raivasivat tietä naisille moottoriurheilussa, usein miehille suunnitelluissa varusteissa, jotka eivät olleet vain epämukavia vaan myös turvallisuusriski.
Kompromissin hinta radalla
Huonosti istuva ajovarustus ei ole pelkkä mukavuushaitta, vaan se on suorituskykyä ja turvallisuutta heikentävä tekijä. Liian väljä puku voi takertua ohjaamon laitteisiin tai antaa turvavöiden luistaa kriittisellä hetkellä. Liian kireä puku puolestaan rajoittaa liikeratoja, puristaa vääristä paikoista ja aiheuttaa fyysistä rasitusta, joka pitkän kilpailun aikana väistämättä heikentää keskittymistä. Kun kuljettaja joutuu jatkuvasti taistelemaan omia varusteitaan vastaan, arvokasta henkistä ja fyysistä energiaa kuluu epäolennaiseen. Tämä on ollut monen naiskuljettajan hiljainen taakka, näkymätön vastus, joka on lisätty jo valmiiksi haastavaan yhtälöön. Varusteiden puute oli fyysinen manifestaatio siitä laajemmasta ajatuksesta, että naiset olivat lajissa vain poikkeuksia, eivät pysyvä ja olennainen osa sitä.
Anatomia ja ajodynamiikka miksi istuvuus on kaikki kaikessa
Yksi keskeisimmistä, mutta vähiten puhutuista haasteista liittyy ylävartalon tukeen. Kilpa-auton kiihtyvyys, jarrutukset ja kaarrevoimat aiheuttavat kehoon jatkuvaa, voimakasta tärinää ja rasitusta. Naiskuljettajalle tämä tarkoittaa, että ilman asianmukaista tukea rintakehän alueella ajaminen voi olla paitsi epämukavaa, myös kivuliasta. Tämä fyysinen epämukavuus on suora häiriötekijä, joka vie huomion pois ajosuorituksesta. Vaikka kilpa-ajohaalari on ensimmäinen puolustuslinja, sen alla olevat kerrokset ovat yhtä lailla suorituskyvyn perusta. Tämän vuoksi on elintärkeää, että kuljettajat panostavat laadukkaisiin varusteisiin, ja onneksi nykyään on saatavilla erityisesti vaativaan urheiluun suunniteltuja tukevia urheiluliivejä, jotka tarjoavat maksimaalisen tuen ja mukavuuden äärimmäisissäkin olosuhteissa. Kun perusta on kunnossa, voi kuljettaja luottaa kehoonsa ja varusteisiinsa sataprosenttisesti, mikä vapauttaa heidät keskittymään pelkästään ajamiseen.
Tasa-arvon symboli ja tulevaisuuden lupaus
Tämän kehityksen vaikutukset ulottuvat ruohonjuuritasolle asti. Kun nuori tyttö aloittaa karting-harrastuksen ja löytää itselleen täydellisesti istuvan ajopuvun ja kypärän, kokemus on voimaannuttava. Se kertoo hänelle, että tämä laji on myös häntä varten. Se poistaa yhden turhautumisen ja epävarmuuden aiheen ja antaa hänen keskittyä ajotaitojensa kehittämiseen. Asianmukaiset varusteet rakentavat itseluottamusta ja luovat perustan turvalliselle ja nautinnolliselle harrastukselle, mikä on elintärkeää uusien sukupolvien sitouttamiseksi lajin pariin. Kyse on siirtymästä ajattelutavasta ”miten nainen voi sopeutua moottoriurheiluun?” kohti kysymystä ”miten moottoriurheilu voi mukautua toivottaakseen kaikki lahjakkuudet tervetulleiksi?”.
Nykypäivän naiskuljettajille on saatavilla anatomisesti oikein muotoiltuja ajovarusteita, jotka parantavat turvallisuutta ja mahdollistavat täyden keskittymisen suoritukseen.
Pintaa syvemmältä kun varusteista tulee osa kuljettajaa
Kilpavarustus ei ole kuljettajalle pelkkä passiivinen turvaväline tai vaatekappale. Se on toinen iho, rajapinta hauraan ihmiskehon ja raa’an, voimakkaan koneen välillä. Se on osa sitä symbioosia, jossa ihminen ja teknologia sulautuvat yhdeksi tavoitellessaan äärimmäistä nopeutta ja täydellistä kierrosaikaa. Kun tämä toinen iho istuu täydellisesti, se muuttuu näkymättömäksi. Kuljettajan ei enää tarvitse tiedostaa sen olemassaoloa, vaan hän voi sulautua yhteen autonsa kanssa, tuntea sen pienimmätkin värähtelyt ja reagoida niihin vaistomaisesti. Naisille tämän tilan saavuttaminen on historiallisesti ollut tarpeettoman vaikeaa. Anatomisesti oikeanlaisten varusteiden saatavuus ei siis ole lopulta kysymys vain mukavuudesta tai edes turvallisuudesta. Se on kysymys perustavanlaatuisen häiriötekijän poistamisesta, mikä antaa naiskuljettajille mahdollisuuden saavuttaa absoluuttisen huippusuorituksensa. Se on yksi konkreettisimmista tavoista tasoittaa pelikenttää maailmassa, jossa vain sekunnin sadasosilla on merkitystä.
Kilpa-auton ohjaamo on kuljettajan työympäristö, jossa jokainen yksityiskohta varusteiden istuvuudesta lähtien vaikuttaa suorituskykyyn ja turvallisuuteen.
